Oi voi!
Ihan hävettää, kuinka kauan viime kirjoittamisesta onkaan, ja vielä kun niin paljon on tapahtunut! Kuitenkin tässä on koulu vienyt niin paljon aikaa, ettei edes viikonloppuna ole ehtinyt kirjoittelemaan. Nyt olen ukkilassa, Sodankylässä. Valitettavasti kaikki viimeaikaiset kuvat olen siirtänyt omalle koneelle, joten seuraavasta tulee hirmuisen runsas kuvapostaus.
Mitä kaikkea on siis tapahtunutkaan?
Pikku-Hippo aukaisi silmät kahdentoistapäivän iässä. Siitä lähtien on vauva huoneen lattioita nuohonnut äitinsä perässä. Isänsä poika herrasta tuli, aivan Mufasan näköinen, silmienväriä myöten. ☺Mufasa ja Tupuna saivat Ditrim-Duplon tilalle uuden antibiootin, kun ei edellinen auttanut ja nykyinen on Baytril, joka on kyllä jo tehonnutkin jonkin verran. Vieläkään emme ole keksineet Hipolle kunnon nimeä... Vaihtoehtoja ovat olleet Verne, Merlin, Hemuli ja jopa veljensä mukaan Väinö. Verneksi olemme eniten pupua kutsuneet, pitää vielä seurailla, miltä tuntuu. Jos sinun mielestä jonkin noista nimistä vaikutti sopivalta meidän pikkuiselle, niin postauksen alla on mahdollisuus laittaa viestillä oma ehdotus.
Hippo-pupu on kasvanut kauheaa vauhtia, nyt jo voipaketin kokoinen ja painoinen! Tupunalla on nisät turpeana maitoa, joten poikasen ei pitäisi kuolla nälkään... Ja meidän koirankorvike, iki-ihana Mufasa on hurmaava, kuten aina. Muhveliini tottelee, kun käskee hyppäämään esimerkiksi sohvalle ja hyppää lattialle, kun sanoo 'alas'. Se myös juoksee perässä pitkin huoneita ja erään kerran, kun olimme syömässä, se mutusteli pöydän alla leipää. (:
Seuraavasta postauksesta tulee siis kuva painoitteinen. Kaikein kaikkiaan meidän kolmenviikon ja kahden päivän ikäisellä kaniperheellä menee hyvin! Ei sitten muuta, kuin lisäilemään kuvia, kotiin päästyäni. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti