Esikoisen ekat päivät

Heippa!
Tänään meidän nuorimmainen on kolmen päivän vanha. Nyt jo paljon kaikkea kerrottavaa, vaikka ei olla tunnettukkaan ko pari vuorokautta.
Eli viidestä poikasesta yksi jäi eloon. Tämä survivor on mielestäni tyttö. Kanin sukupuolen tunnistaminen, varsinkin näin nuorelle on erittäin vaikeaa, sillä urosten ja naaraiden kriittiset alueet muistuttavat todella paljon toisiaan. Veikkaustani kuitenkin tukee pienet nisät, joita ei tietääkseni kehity uroksille.
Tämän ikävaiheen poikasia kutsutaan nakeiksi. Tämä johtuu siitä, että poikaset ovat karvattomia, pieniä ja pitkulaisia, sekä tulevien vaaleaturkkisten yksilöiden väri on pinkki. (Googlesta löytyy kuvia) Joka tapauksessa tämä meidän vauva on hopean harmaa (voi tulla harmaa tai musta turkki) ja nakin sijaan muistuttaan suikeroitunutta lihapullaa. Ainoana poikasena se saa kaiken huomion ja maidon, joten nälkiintymisen vaaraa ei ole. Maha pullottaa pinkeänä ja pentu nukkuu tyytyväisenä aina hoitokertojen välillä. Siksipä tämä pikkuneiti (?) on saanut lempinimen Hippo, sillä isänsä uljastaa ulkomuotoa tapaillen on pää pyöreä ja kuono leveä, sekä tietenkin väritys ja ruumiin muoto tuovat enismmäisenä mieleen virtahevon.
Jo ensimmäisestä päivästä lähtien on Hippo saanut totutella ihmisiin. Jotkut kasvattajat eivät suosittele edes koskemaan poikasiin, ennekuin ne, noin kolmen viikon ikäisinä, alkavat itse tulla pesästään. Kuitenkin ainoana elonjääneenä on minulla ollut suuri huoli paleltumisesta. Pienet poikaset alkavat kyllä heti kasvattamaan turkkiaan, mutta kylmettymisen ja sitä johtavan kuoleman vaara on suuri alle viikon ikäisille. Normaalisti kaikki pennut käpertyvät vasten toisiaan ja saavat siten lämpöä. Tämä meidän vauveli, kun jo ensimmäisen elintuntinsa aikana oli jo mökin suuaukolla ryömimässä kohti tuntematona, on pitänyt minut valppaana sen lämpimänä pitämiselle. Siispä se on saanut keinosisarukset, jotka Hipon onneksi eivät vie emon huomiota pois itsestään.

Vauvelin unikaverit

Mökin ja pennun lämpimänä pysymiseen hankin neljä paritonta sukkaa. Sukkiin laitoin riisiä (sorry äiti, pitääkin ostaa lisää, kun pääsi loppumaan☺), joita sitten kuumennan mikrossa noin puolestatoista- kahteen ja puoleen minuttiin. Häkissä haiseekin popcorni, ei mitään tietoa miksi juuri se haju tulee riiseistä, mutta Tupunaa se ei näytä haittaavan. Sitten vain asettelen lämmittimet mökin sisälaidoille ja yhden laitan Hipon viereen.

Tupuna ruokkii ja hoivaa ainokaistaan

Sanotaan että emot imettävät poikasiaan kaksi kertaa päivässä, yhteensä noin kymmenen minuutin ajan, ja tämä tapahtuu illalla ja aamulla, kun kanit ovat yksin. Tupuna kai on todella luottavainen, sillä jo ensimmäisellä kerralla se imetti poikastaan minun samalla silittäessä sitä (siis Tupua). Kanit eivät myöskään käy pesällä kuin vaivihkaa puhdistamassa pennut, aivan pari kertaa päivässä jos edes sitäkään, sillä imetyksen ohessa naaras nuolee poikaset puhtaiksi. Meillä taas on rampattu kokoajan katsomassa miten lapsi voi ja hyvin hartaasti on pidetty paikat puhtaana, tietenkin emon toimesta.
Itsekkin pyrin tarkistamaan parin tunnin välein, ettei pesä ole kylmennyt ja Hippo on itse tekemässään kuopassa, jonka se on mönkimällä saanut aikaan. Yöt ovat olleet kaikkein pelottavimpia, sillä jos silloin ei ole ketään lähettyvillä voi poikanen paleltua hengiltä ryömiessään pois pesästä. Siksipä olemme Idan kanssa sopineet näinä ensimmäisinä öinä, kun Hipolla ei vielä ole tarpeeksi paksua turkkia, että tunnin välein käymme tarkistamassa pesän ja emon. Hyvin on mennyt tähän asti, itseasiassa Tupuna ei öisin edes käy pesässä, sillä silloin kani tankkaa itse ja nukkuu häkin lattialla.


Pikkunen on niin vilkas, että selvää kuvaa ei saa, mutta siinä näkyy väri

Vitsit, miten vaavi kasvaa hyvää vauhtia!☻ Ei ainakaan ole epäilyjä, etteikö Tupuna ruokkisi pienokaista. Kolmessa päivässä alkupainoon on tullut 20 grammaa lisää.
Hipon punnitusten tulokset:

11.10.2013

12.10.2013

13.10.2013